Vielä vähän MM-kisaa jäljellä

Eilinen perjantai oli vapaapäivä ja tänään lauantaina on minulla viimeinen ampumapäivä. Tällä kertaa iltapäivävuoro, eli rauhassa hotellilla aamiainen ja aseen puhdistus ja kaikkien varusteiden tarkistus. Esimerkiksi ovatko telineen ja lipaskoteloiden ruuvit kireällä, aseen kahvaruuvit kireällä, tuleeko kaikki reppuun mukaan, ja sään mukainen vaatetus. Iltapäivä näyttää ennusteessa miellyttävältä 20 asteelta, joten taidan valita sortsit. Olisi saattanut tulla ukkostakin, siltä näytti jossain vaiheessa.

Lulu oli koko iltapäivän keskiviikkona seuraamassa kisoja ja kuvaamassa ja auttamassa minua. Olikin muuten Lulun ensimmäiset kisat, jossa oli suorituksia seuraamassa – eikä sitten heti vähäisempi kisa ensimmäisenä kuin WorldShoot. Niinpä keskiviikosta tuli videoitakin. Tässä päivän viimeisessä suorituksessa oli vähän sadetta mukana, ei minun kohdallani enää niin paljoa kuin hetkeä aikaisemmin. Videosta näkyy selvästi, kuinka vasemmanpuoleiseen liikkuvaan tauluun en tosiaankaan kahta osumaa saanut, mutta en sitten ymmärtänyt kuitenkaan paikata.

Etsittiin myös muita suomalaisia radalta.

Kuvassa ryhmän 6 suomalaisista Pasi Niikkonen, Timo Konttinen, Nastja Mustonen ja Emily Blom aseman 17 päätteeksi ratatuomarin kanssa. Asema oli pitkä 32 laukauksen asema jopa 50 metrin ampumaetäisyyksillä.
Mielikuvaharjoittelua ja keskittymistä muiden ampuessa.
Omien suoritusten välillä täytetään taas lippaat. Harras tunnelma.
Sillä aikaa kun edellisen ampujan tuloksia katsotaan tauluista ja taulut paikataan, seuraava voi käydä vielä kerran aseman läpi ja harjoitella ja suunnitella suoritusta.
Asemalta toiselle, kamat kantoon ja menoksi.
Esimerkki pysähtymisestä tällä helposti jalan alta vierivällä soralla. Useampaa Suomen joukkueesta paikattiin kaatumisten takia.
Lulu oli koko keskiviikkoiltapäivän seuraamassa, auttamassa ja kuvaamassa. Kuvassa aseman henkilökuntaa, aseman tuomari halusi näyttää erityisen ahkeralta.

Vastaa